Synttärit Damissa

Juhlavalmistelut saatiin valmiiksi hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Sisustussuunnittelun painopiste oli vapaan lattiatilan optimoinnissa, jotta koko juhlakansa mahtuisi seurustelemaan sisätiloissa.



Ensimmäiset vieraat saapuivat täsmällisesti kymmeneltä, juhlat olivat alkaneet virallisesti yhdeksältä. Nopeat söivät hitaiden naksut näissäkin kemuissa.



Reilun puolen tunnin päästä talo olikin jo täynnä jengiä. Virallisten arvioiden mukaan vieraita oli n. 50-60.



Tapio 23 v sai puhaltaa kynttilät omenapiirakan päältä Hectorin ansiokkaasti johtaman kuoro-onnittelun säestyksellä.



Ja kyllä olikin maukas piirakka!



Juhlatunnelma kohosi huippuunsa illan edetessä.



Baariin ei kenelläkään ollut kiire, vasta juomien loppuminen aloitti massasiirtymisen kohti keskustaa. Alla olevan seurueen kanssa pääsimme liikkeelle varttia yli kolme.



Puoli neljältä saavuimme määränpäähämme, upealla näköalalla retostelevaan club 11:een (numero = kerros). Ahne ovimies kuitenkin vaati naurettavaa henkilökohtaista lahjusta normaalin sisäänpääsymaksun lisäksi. Vartin vänkäämisen jälkeen päätimme olla menemättä sisään, sillä olisimme kukin joutuneet maksamaan noin 15 euroa tunnin visiitistä. Jatkosuunnitelmat olivat yksimieliset: nyt nukkumaan.



Päästyäni takaisin kämpille viimeisetkin vieraat olivat lähteneet, ja Hector oli jo aloittanut urakkaa tyhjien pullojen kanssa. Kämppä oli vallinneisiin olosuhteisiin nähden erittäin hyvässä kunnossa. Jynssäsin lattiaa aamulla yli kaksi tuntia.



Summa summarum: Mahtavat kemut, tällaista lisää! Vuoden päästä Turussa? Jaffa on jo istumapaikkansa varannut.



Loppuun asti jaksaneille porkkana: uusia kuvia!

Syysmuoti

Johan pomppas: 90-luvulta tutut TUULITAKIT tekevät tuloaan! Amsterdamin ja Rotterdamin trendikkäissä urheiluväline- ja katumuotikaupoissa mallinuket on valjastettu esittelemään juhannuskokoilta tuttuja TUULITAKKEJA. Kyllä, juuri niitä kaameimpia väri- ja kuviovirityksiä, joista jo luulimme päässeemme eroon. Uskaliaimmat edelläkävijät ovat jo TUULITAKKINSA ostaneet, neonvihreällä takilla ei varmasti kadota väkijoukkoihin. Voi tsiisus.

Retromuodissahan ei sinänsä ole mitään vikaa. Tyhjentäisin itsekin paikallisen Adidas originals -puodin jos opintotuki vain niin sallisi. Mutta pliis, ysärisävyiset ja -kuvioiset TUULITAKIT eivät ole cool, ei niin millään.

Shokeeraava tuulitakkitrendi ei ole minkäänlaisessa sopusoinnussa yleisten tyylivirtausten kanssa. Rajusti yleistäen voitaneen todeta, että tyypillinen amsterdamilainen pukeutuu tyylikkään kaupunkimaisesti. Naisten syysmuotia hallitsee hame (!) ja buutsit -kombo, syysviimalta suojaudutaan lyhyehköllä villakangastakilla ja tuhdilla huivilla. Miehet voi jakaa kahteen kastiin: armyhenkisiä takkeja ja rentoja tennareita suosiviin opiskelijoihin sekä mustiin takkeihin, kauluspaitoihin ja ruskeisiin nahkakenkiin sonnustautuneisiin valkokaulustyöläisiin. Oman värinsä katukuvaan tuovat myös kaikkialla chillaavat hip hop -henkiset nuorisojoukkiot, joiden untuvatakit näyttävät paisuvan vuosi vuodelta.

Vinkki muotitietoisille: Jos vanhoja tuulitakkeja ei enää löydy komeroista tai mökiltä, nyt kipin kapin kirpparille ja telineet tyhjiksi. Foot Lockerin ALE-hinta Niken tuulitakille on 44,90€ (norm. 69€), kirpparilta sama rotsi irtoaa alle kympillä.

Kuvia

Uusia kuvia löytyy täältä. Tyhmä Flickr rajoittaa albumien määrän kolmeen, mikäli ei päivitä maksulliseen premium-versioon.. ..katsellaan siis kuvia ilman omaa albumia :)

Liikkuvaa kuvaa

Koska kirjoittaminen takkuaa, laitan videokuvaa. On se nykyään niin helppoa!

Tutustumisviikon, ja kenties koko alkusyksyn, parhaat kemut olivat epäilemättä vaihtarijärjestö ISN:n järjestämät Karaokeiltamat:



Amsterdamin yössä voi liikkua myös veneellä. Neljän tunnin kanaaliristeilyn aikana kerkesimme kiertää koko keskusta-alueen vesiteitse:



Reissullamme Zaanse Schansiin pääsimme tutustumaan tuulimyllyn sisuksiin:



Tyypillinen bilenäkymä asuntolasta havainnollistaa lievät tilankäytölliset ongelmat. Yhteen huoneeseen mahtuu kuitenkin yllättävän paljon jengiä:



Utrechtin 110-metrisestä kirkkotornista näkyi kirjaimellisesti Amsterdamiin asti. Kyllä sitä aina vain ihmettelee, kuinka ne silloin ennen muinoin (1300-luvulla) osasivat:

Kuvapäivitys

Täältä löytyy hieno slideshow.

Koulujuttuja

Opiskelemaanhan tänne tultiin, eikö vain? :) Otetaan siis katsaus opiskelijaelämän työteliääseen puoleen.

Matkaa koululle on alle 500 metriä, matka taittuu tarkkojen mittausten mukaan noin kolmessa minuutissa. Etenkin sadekeleillä hyvää sijaintia osaa todella arvostaa. Reitti on yksinkertainen: ensimmäinen oikealle, sillan yli ja kulmasta oikealle.

Oppimisen ihme tapahtuu Amsterdamin yliopiston taloustieteiden laitoksella. Tilaa riittää ja yleisilme on mukavan moderni. Ekstrabonusta kompleksin ohessa sijaitsevasta kahvilasta, josta saa kofeiinia sopuhintaan (cappucino 1,30 €) kun kahvihammasta kolottaa.

Kursseja olen ottanut kolme kappaletta, yhteensä 20 opintopistettä. Kun yhdistän nämä kurssit aikaisemmin Turussa suorittamiini, saan kasaan johtamisen & organisoinnin sivuainekokonaisuuden. Seuraavassa syväanalyysi kursseista:

Human Resources Management, kanditason kurssi, 5 op (7 viikkoa). Kurssilla tutustutaan henkilöstöjohtamisen rooliin yrityksissä ja käytännön työkenttään – palkkauskäytännöistä poispotkimiseen.

HRM on kokonaisuutena hyvin samanlainen kuin Turun vastaavantasoiset aineopintokurssit. Kurssin aikana pitää kirjoittaa kaksi raporttia erillisen artikkelilukemiston pohjalta, toinen raporteista suoritetaan ryhmätyönä. Raportit muodostavat yhteensä 40 % kurssin arvosanasta, tentin osuudeksi jää 60 %.

Kerran viikossa pidettäville kaksituntisille luennoille olisi aina tarkoitus lukea kulloistakin aihetta koskevat luvut kirjasta, mutta harva tekee niin. Itse olen aina koittanut lukea edes jotain, viime aikoina trendi on ollut laskeva. Luennoitsija on irlantilainen nainen, joka hoitaa hommansa ihan kiitettävästi. Koska ryhmäkoko on pieni (ehkä 25 opiskelijaa), luennoitsija pystyy heittämään kysymyksiä kuulijoille. Varsinaista keskustelua syntyy kuitenkin vain satunnaisesti.

Yleisarvosana ***1/2

Strategy & Competitive Advantage, maisteritason kurssi, 10 op (15 viikkoa). Kurssin keskeinen tavoite on määritellä ja arvioida eroja yritysten kilpailukyvyissä sekä pohtia niihin mahdollisesti vaikuttavia yritysstrategiaan liittyviä kysymyksiä.

Selvästi työläin, mutta samalla mielenkiintoisin ja varmasti sisällöltään antoisin kurssi. Viikottainen työmäärä on vakio: Luentoa edeltävällä viikolla on aina luettava luennon teemaan liittyviä artikkeleita, lukuaika yhteensä n. 8–10 h per viikko. Artikkeleihin liittyen on aina laadittava ryhmätyönä neljä esseetä luennoitsijan antamien aiheiden mukaan, yhteensä max kuusi sivua, deadline päivä ennen luentoa (ma). Kirjoittamiseen, muiden tekstien kommentointiin ja yleiseen viilaukseen kuluu keskimäärin ehkä 6–8 h – suurin haaste on pitää sivumäärä kurissa! Viikottaisen harjoitukset muodostavat 30 % kurssin arvosanasta.

Tiistain kolmetuntisilla luennoilla pelin nimi on aktiivinen keskustelu. Energinen ja todella skarppi hollantilaisproffa jättää Powerpoint-show'n vähemmälle, pääpaino on jatkuvassa verbaalipallottelussa opiskelijoiden kanssa. Toimii! Ensimmäisen periodin jälkeen on tentti (40 %). Syksyn toisella periodilla ei enää käsitellä uusia asioita, koko periodi käytetään ilmeisen laajan tutkimusraportin (30 %) kanssa pakertamiseen – ryhmätyönä toki.

Yleisarvosana ****1/2

Sustainable Management, kanditason kurssi, 5 op (15 viikkoa). Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat mm. ilmasto- ja ympäristöteemojen avulla yritysmaailman eettisiin kysymyksiin.

Tämä on mukavan leppoisa kurssi kohtuullisen vähäisellä työmäärällä. Luento kerran viikossa, kurssin aikana voi laatia vapaaehtoisen raportin, jonka ansiosta tentissä (100 %) saa jättää vastaamatta yhteen kysymykseen. Luennoille valmistautumista varten on "lukukalenteri", mutta en usko että kukaan oikeasti lukee viikottain. Suurin osa opiskelusta ajoittunee tenttiä edeltävälle viikolle - tuttu juttu Suomesta! :)

Keskiviikkoiltapäivänä pidettävät kaksituntiset luennot ovat valitettavan yksipuolisia Powerpoint-näytöksiä. Välillä tuntuu siltä, että keski-ikäinen hollantilaisluennoitsija on vetänyt homman samoilla kalvoilla vuosi toisensa jälkeen, sen verran puutuneelta meininki joskus näyttää.

Yleisarvosana **1/2

Summa summarum: kasassa on mielestäni vaihto-opiskelujaksolle sopiva paketti. Töitä ja mielekästä luettavaa riittää, muttei liiaksi asti.