Kumia, hilseilevää maalipintaa ja villisti kiliseviä soittokelloja. Autoja? Ei, polkupyöriä!
Kulttuurisokki on melkoinen kun Suomi-tyttö nousee lentokentän metrotunnelista - heti ensimmäinen polkupyöräilijä on ajaa ylitseni. Kiva. Pikainen silmäys ympärille paljastaa, että Amsterdam on totisesti tuhansien pyörien kaupunki. Vanhoja, sympaattisia old school -tyylisiä menopelejä on parkkeerattu joka paikkaan. Ja vielä lukittu sellaisin kettingein ja munalukoin, että pitkäkyntinen vetää mieluummin ranteet auki. Viikon aikana myös selviää, miksi näitä kolisevia metalliroskia vaalitaan kuin kalleinta aarretta. Amsterdamissa ei nimittäin pärjää ilman polkupyörää.
Ensimmäisestä illasta alkaen alamme ottaa kaupunkia haltuun pyörän päältä käsin. Rankkaa tehtävää varten on valjastettu kaksi vanhaa pyörää, joista ainakin toisessa koneisto hieman yskähtelee. Epäilyttävää, mutta hyppään satulaan. Pian saankin huomata kuinka matka taittuu mukavasti ja maisemat vilahtelevat ohitsemme. Pyöräilijän elämä on tehty täällä helpoksi: on mm. omat kaistat liikennevaloineen. Luksusta! Turussa saat pelätä henkesi edestä iltapäivä neljän ruuhkassa, kukaan ei todellakaan väistä sinua Hämeenkadun ja Uudenmaankadun risteyksessä. Ei paljoa naurata. Tosin täälläkin on omat vaaranpaikkansa: paikalliset fillaristit. Liikennevaloissa ei auta jäädä taivastelemaan turhanpäiväisyyksiä liian pitkäksi aikaa tai johan alkaa soittokellot takanasi kilkattamaan hurjasti. Ihmiset myös polkevat niin vimmattua vauhtia, että heikkohermoisimpia hengästyttää. Toisinaan meno vaikuttaa villiä länttäkin villimmältä.
Muutaman haparoivan ensiyrityksen jälkeen pyöräily liikenteen seassa alkaa luonnistumaan. Nautin täysin rinnoin kaupungin upeasta arkkitehtuurista, kanaaleista ja silloista auringon vielä luodessa syksyn viimeisiä säteitään. Kaikeksi onneksi mukanani on kahdella jalalla (ja polkupyörällä) varustettu kompassi! Näin surkealla suuntavaistolla varustettuna ei saa liikkua isossa kaupungissa omin nokkineen. Paljastettakoon nyt tässä, että monesti olin omissa kuvitelmissani tulossa esimerkiksi kämpille aivan vastakkaisesta suunnasta, heh. Samaa katua eri suuntaan mennessä olen monesti varma siitä, että täällä ei ollakkaan vielä käyty... Kliffaa.
Summa summarum, kaikille Amsterdamiin matkaa suunnitteleville vinkiksi: vuokraa polkupyörä! Se on edullista, ekologista ja kuluttaa mukavasti kahviloissa nautitut kermavaahtokaakaot. Lisäksi pyöräillen pääsee parhaiten tutustumaan nähtävyyksiin, puistoihin ja pieniin sivukujiin. Varo raittiin ilman myrkytystä. :)
-Milla
